KAIPAATKO TIETOA
JA TUKEA

Potilastarinoita

Yöllinen tihentynyt virtsaamistarve eli nokturia on yleinen vaiva. Se ei kuitenkaan kuulu luonnolliseen ikääntymiseen ja syy kannattaa aina selvittää. Tutustu Hilkan ja Anteron tarinaan.

Hilkka

Hilkka on 58-vuotias vakuutusneuvoja. Hilkan mies on jo eläkkeellä, heillä on kaksi lasta ja kaksi pientä lastenlasta, jotka tykkäävät yökyläillä isovanhempiensa luona.

Hilkka on aina elänyt terveellistä elämää; hän kävelee paljon ja harrastaa myös uintia ja vesijuoksua. Hän pyrkii myös syömään suhteellisen terveellisesti. Iän myötä Hilkalle on kuitenkin kertynyt hieman ylipainoa ja hänellä on kolesterolilääkitys.

Hilkalla on ollut myös virtsaamiseen liittyvä ongelma, johon hänellä on yliaktiivisen rakon lääkitys. Lääkitys on auttanut päiviin hyvin, mutta yöllisistä vessassa käynneistä Hilkka ei päässyt eroon ja joutui käymään vessassa jopa kolme kertaa yössä. Hänellä oli myös vaikeuksia nukahtaa uudelleen vessakäyntien jälkeen ja öistä tuli todella katkonaisia. Koska yliaktiivisen rakon lääkitys auttoi kuitenkin päivisin, ei Hilkka kiinnittänyt asiaan sen enempää huomiota ja ajatteli sen kuuluvan luonnolliseen ikääntymiseen liittyviin haittoihin.

Vähitellen Hilkka alkoi kuitenkin olla päivisin töissä hyvin väsynyt eikä jaksanut keskittyä arjen asioihin kuten ennen. Tämän lisäksi mieskin alkoi huomautella, ettei lastenlasten ole järkeä tulla mummolaan yöksi, kun eivät saa nukuttua mummon yöllisten vessassa käyntien vuoksi. Miestäkin Hilkan yölliset vessakäynnit väsyttivät ja välillä molempien väsymys aiheutti turhia riitoja.

Huoli omasta jaksamisesta sai Hilkan lopulta ottamaan hieman aran aiheen esille lääkärin kanssa. Hilkalla diagnosoitiinkin yliaktiivisen rakon lisäksi nokturia, yöllinen tihentynyt virtsaamistarve, johon hän sai lääkityksen ja omahoidon ohjeita arkeen.

Nyt Hilkka nukkuu yönsä hyvin, ja jaksaa työssä ja arjessa paljon paremmin.

Antero

Antero on 67-vuotias entinen metsäteknikko. Hän jäi eläkkeelle pari vuotta sitten. Antero viihtyy luonnossa, kalastaa ja marjastaa paljon. Eläkepäivillään hän on innostunut myös golfauksesta.

Antero on pysynyt ikäisekseen suhteellisen terveenä ja siitä hän kiittelee hyviä geenejään. Hänellä on todettu eturauhasen liikakasvua ja siihen hänellä on toimiva lääkitys. Lääkityksestä huolimatta Antero herää vessahätään edelleen joka yö 3-5 kertaa. Hän saa onnekseen hyvin unen päästä aina kiinni, mutta hänen vaimonsa taas ei. Tästä syystä ja vaimon vaatimuksesta he nukkuvatkin eri huoneissa.

Eräänä yönä lähtiessään vessaan Antero kompastui ja kaatui ja häneltä murtui ranne. Rannettaan Antero kävi näyttämässä lääkärissä, mutta ei maininnut yövirtsaamisesta mitään, vaimon toiveesta huolimatta.

Antero ei kokenut yöllisiä vessareissuja kovin haitallisina, koska aamulla ei ollut kiirettä mihinkään ja öisin sai sentään nukuttua jotenkuten. Vaimon kanssa eri huoneissa nukkuminen kuitenkin harmitti häntä. Lisäksi ranteessa tuntui edelleen kipua; erityisesti se vaivasi golflyönneissä ja kalalla ollessa. Anteron haaveissa ollut golflomakin etelän auringon alla vaimon kanssa oli vastatuulessa, koska vaimo ei ollut innostunut ajatuksesta.

Antero mietti jo lähtemistä matkalle yksin, mutta yöllisestä kaatumisesta oli jäänyt kytemään pieni pelko. Entä jos sellainen tapahtuisikin matkan aikana, kuka silloin auttaisi?

Lopulta tämä ajatus ja vaimon kanssa asiasta keskustelu saivat Anteron kääntymään lääkärin puoleen. Antero sai vaivaansa yölliseen tihentyneeseen virtsaamistarpeeseen tarkoitetun lääkityksen, joka onkin toiminut hyvin. Golfmatkakin yhdessä vaimon kanssa on varattu.